Hidas viikonloppu

Moimoi taas!

Eilen en tehnyt mitään. En sitten yhtään mitään. Paitsi tiskasin ja pesin pyykkiä. Yhden koneellisen. Ja unohdin pyykit koneeseen. VAU!

Mutta tänäänpäs pistin paremmaksi, huh! Sain siis vihdoin aikaiseksi aloittaa ja lopettaa KIMPPU-lehteen lupailemani Nepal-jutun. Mulla oli insipiraatio hirveän pahasti hukassa, mutta onneksi olin kirjoittanut hyvän alun kännykkääni jo pari viikkoa sitten. Siitä se koko homma sit lähti rullaamaan ja juttua tuli riittävästi, ihan ok-tekstiä.

Edellisessä päivityksessäni mainitsin muuten Gustavon ja hänen jälkeensä pienen pienen koiran saapumisesta. Gustavo oli ja meni ja meillä oli itseasiassa yllättävän hauskaa, käytiin muun muassa hiihtämässä, luistelemassa, hiihtoratsastamassa ja Suomenlinnassa jäädyttämässä itsemme (minut) tuulessa. Vastavierailua suunnitellen...

Ja nyt on sitten se pienen pieni chihu mulla hoidossa. Aivan tosi kivaa, kun on pieni ystävä täällä seurana ja siliteltävänä. Tähän mennessä on kaikki mennyt mainiosti, harmi vaan kun pakkaset ovat niin kovia, että pienestä koirasta tulee ulkona jääpatsas hetkessä. Ja toisaalta taas tämä pieni ystävä ei ole tottunut olemaan yksinään kovin pitkiä aikoja ja stressaantuessaan saattaa saada epilepsiakohtauksen... Eli meikäläinenkin on vähän lukittu :) Nooh, mutta tämä on väliaikaista vaan, enkä laita pahitteeksi tällaista mustavalkoista sylinlämmitintä näpytellessäni tekstiä blogiini ;)

Eipä tässä kai muuta tällä kertaa, jännittävää elämän jatkoa ja ens viikonloppua, kera ystävättärien, odotellessa.

P.S. Annoin Ripa-ratsuni nousta takajaloilleen taannoin, se oli hienoa se! Ehkäpä liitän kuvan tännekin joskus, tai sitten en, saa nähdä... Ens viikko on myös erittäin hevospainoitteinen; ratsastusta noin 4 krt/viikko, vau! :D



Heihei, sanoo Heli!

Työtön työmyyrä

Moi!

Aika on kulunut tohinalla, olen puuhastellut kaiken näköistä perussettiä niin ahkerasti, että blogipäivitykset ovat jääneet heitteille, aijaijaijaijai...

Jonkinmoinen työhaastattelu taitaa odotella nurkan takana, sitä ja muita oman alan hommia odotellessa ryhdyin työskentelemään kouluissa koulunkäyntiavustajan muodossa. On ollut todella mukavaa, tällä hetkellä vaikutan ylä-asteella, jossa ilmapiiri tuoksuu hyvältä ja oppilaat,,, no oppilaat ovat normaaleja ylä-asteikäisiä palleroita ;) Tätä työtä tehdessäni olen tullut itsekin siihen tulokseen, ettei työ tekemällä lopu. Kävin nimittäin ko tehtäviä silmällä pitäen haastattelussa eräänä torstaina ja jo seuraavalle päivälle oli työpaikka tiedossa. Eikä loppua näy, se on hyvä! No, mutta jotta tätä jaksaa, on tykättävä lapsista ja nuorista ja vielä kestettävä niiden metkut. Ja minähän tykkään ja kestän! :)

Ihanaa, kun alkaa talouskin taas hieman vihertämään, tosin lujemminkin olis voinut mennä jo vähän aikaisemmin, jos olisin tajunnut vierailla työkkärissä ja kelassa ajoissa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Otinpas vielä yhden pikku lehtijutunkin harteilleni: Tarkoitus olis rustailla hyväntekeväisyyden muodossa kaikkea jännää Nepalista KIMPPU-lehteen.

Kaiken touhuilun lisäksi eräs meksikolainen tuttava päätti, että lennähtää Barcelonasta vierailulle tänne Suomen talveen. Tämän Gustavon kierrättäminen olis sitten vuorossa ens viikolla ja seuraavalla viikolla mulle pyllähtää pienen pieni mustavalkoinen chihuahua hoitoon reiluksi viikoksi... Kyllä mua nyt vähän jänskättää, ihan kummankin vieraan vuoksi, mutta hyvällä tavalla. Onhan se vaan kivaa kun on tuttuja otuksia maailma täynnä :)

Ja sit vielä lopuksi pikku pölinää hevosista, kuten tapana on ollut ;) Vuokraheposeni on muinoin opetettu nousemaan pystyyn kiristämällä ohjia ja puristamalla pohkeilla, yritäpä siinä sitten saada hevosta peruuttamaan (samoilla avuilla) :D Koska tiesin herrasen opit, lähinnä vain huvitti, kun etutassut eivät millään tahtoneet pysyä maassa. Turhautuessaan poikanen alkoi vimmatusti kuopia maata, mutta loppujen lopuksi me löydettiin kuin löydettiinkin se pakki jopa parin askeleen ajaksi, saldo oli siis mainio! :) Ja kyllä me vielä jonakin päivänä pystyynkin noustaan, varsinkin kun se näyttää niin helposti lähtevän käyntiin, mutta sen aika ei ollut vielä tänään...

Siinäpä sellaista tällä kertaa, heimoitsemp!