Oho, sitä on sitten vähän yli kuukaus vierähtänyt, kun viimeksi kirjoittelin...
Noh, siihen on monia syitä: Olen ollut oudolla tavalla jumahtanut, mutta samalla aikas kiireinen. Tuntuu kuin asioita vähän niinkuin tapahtuisi ympärilläni, mutten saa niistä kuitenkaan kiinni, erikoista. Mutta kesä on tulossa ja arska paistaa, vitsi, että tulevaa kesää on odotettu! Ei sitä varten vielä pahemmin oo mitään suunniteltu, mut kesä on kesä ja ihanaa, vietän sen taas Suomessa!
Niin ja pettämätön "onnistuneiden työhaastattelujen" -putki jatkuu. Selventääkseni vähäsen (olen hiukan ylpeä!) aina kun olen päässyt haastatteluun, olen myös saanut hakemani työpaikan (voin pitää koulutuskursseja, jos hinnasta sovitaan ;). Näin pääs käymään myös edellisessä tekstissä mainitsemassani työhaastattelussa. Eli nyt olen työtyttönä vähän vakaamissa hommissa kuin mitä nuo koulunkäyntiavustajan keikat oli. Mukavaa, vaikkakin koulunkäyntiavustajana oli ihan tosi huippua myös! Valintojen maailma.
Eli tämä uusi työ pitää nyt aikas kiireisenä meikäneidon, olen tykännyt, vaikkakin olen kaikesta vielä jonkin verran pihalla. Mut niinhän sitä sanotaan, että oppia ikä kaikki! Ja kun voi kysyä ja saa vastauksen, hommat hoituu!
Päivät suhahtavat ohi suihkukoneen lailla ja välillä seikkailen Eurassa, Jyväskylässä, Tampereella ja ties missä. Olen jopa alkanut kaipaamaan täysin vapaata viikonloppua, mikä on hyvin yllättävää, tosin ihan vaan yks vapaa viikonloppu riittää varmasti pitkäksi ajaksi :) Muuten saakin olla kaikkee häppeningiä, onhan se kiva nähdä kavereita, sisaruksia, sukulaisia ja sen sellaisia :)
Nyt kohta, ehkä, ihmettelemään energiatehdasta ja odottamaan Earth Houria, muistathan sammuttaa valot tänään klo 20.30!
Hei hei!
Heli
lauantai 26. maaliskuuta 2011
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Hidas viikonloppu
Moimoi taas!
Eilen en tehnyt mitään. En sitten yhtään mitään. Paitsi tiskasin ja pesin pyykkiä. Yhden koneellisen. Ja unohdin pyykit koneeseen. VAU!
Mutta tänäänpäs pistin paremmaksi, huh! Sain siis vihdoin aikaiseksi aloittaa ja lopettaa KIMPPU-lehteen lupailemani Nepal-jutun. Mulla oli insipiraatio hirveän pahasti hukassa, mutta onneksi olin kirjoittanut hyvän alun kännykkääni jo pari viikkoa sitten. Siitä se koko homma sit lähti rullaamaan ja juttua tuli riittävästi, ihan ok-tekstiä.
Edellisessä päivityksessäni mainitsin muuten Gustavon ja hänen jälkeensä pienen pienen koiran saapumisesta. Gustavo oli ja meni ja meillä oli itseasiassa yllättävän hauskaa, käytiin muun muassa hiihtämässä, luistelemassa, hiihtoratsastamassa ja Suomenlinnassa jäädyttämässä itsemme (minut) tuulessa. Vastavierailua suunnitellen...
Ja nyt on sitten se pienen pieni chihu mulla hoidossa. Aivan tosi kivaa, kun on pieni ystävä täällä seurana ja siliteltävänä. Tähän mennessä on kaikki mennyt mainiosti, harmi vaan kun pakkaset ovat niin kovia, että pienestä koirasta tulee ulkona jääpatsas hetkessä. Ja toisaalta taas tämä pieni ystävä ei ole tottunut olemaan yksinään kovin pitkiä aikoja ja stressaantuessaan saattaa saada epilepsiakohtauksen... Eli meikäläinenkin on vähän lukittu :) Nooh, mutta tämä on väliaikaista vaan, enkä laita pahitteeksi tällaista mustavalkoista sylinlämmitintä näpytellessäni tekstiä blogiini ;)
Eipä tässä kai muuta tällä kertaa, jännittävää elämän jatkoa ja ens viikonloppua, kera ystävättärien, odotellessa.
P.S. Annoin Ripa-ratsuni nousta takajaloilleen taannoin, se oli hienoa se! Ehkäpä liitän kuvan tännekin joskus, tai sitten en, saa nähdä... Ens viikko on myös erittäin hevospainoitteinen; ratsastusta noin 4 krt/viikko, vau! :D
Heihei, sanoo Heli!
Eilen en tehnyt mitään. En sitten yhtään mitään. Paitsi tiskasin ja pesin pyykkiä. Yhden koneellisen. Ja unohdin pyykit koneeseen. VAU!
Mutta tänäänpäs pistin paremmaksi, huh! Sain siis vihdoin aikaiseksi aloittaa ja lopettaa KIMPPU-lehteen lupailemani Nepal-jutun. Mulla oli insipiraatio hirveän pahasti hukassa, mutta onneksi olin kirjoittanut hyvän alun kännykkääni jo pari viikkoa sitten. Siitä se koko homma sit lähti rullaamaan ja juttua tuli riittävästi, ihan ok-tekstiä.
Edellisessä päivityksessäni mainitsin muuten Gustavon ja hänen jälkeensä pienen pienen koiran saapumisesta. Gustavo oli ja meni ja meillä oli itseasiassa yllättävän hauskaa, käytiin muun muassa hiihtämässä, luistelemassa, hiihtoratsastamassa ja Suomenlinnassa jäädyttämässä itsemme (minut) tuulessa. Vastavierailua suunnitellen...
Ja nyt on sitten se pienen pieni chihu mulla hoidossa. Aivan tosi kivaa, kun on pieni ystävä täällä seurana ja siliteltävänä. Tähän mennessä on kaikki mennyt mainiosti, harmi vaan kun pakkaset ovat niin kovia, että pienestä koirasta tulee ulkona jääpatsas hetkessä. Ja toisaalta taas tämä pieni ystävä ei ole tottunut olemaan yksinään kovin pitkiä aikoja ja stressaantuessaan saattaa saada epilepsiakohtauksen... Eli meikäläinenkin on vähän lukittu :) Nooh, mutta tämä on väliaikaista vaan, enkä laita pahitteeksi tällaista mustavalkoista sylinlämmitintä näpytellessäni tekstiä blogiini ;)
Eipä tässä kai muuta tällä kertaa, jännittävää elämän jatkoa ja ens viikonloppua, kera ystävättärien, odotellessa.
P.S. Annoin Ripa-ratsuni nousta takajaloilleen taannoin, se oli hienoa se! Ehkäpä liitän kuvan tännekin joskus, tai sitten en, saa nähdä... Ens viikko on myös erittäin hevospainoitteinen; ratsastusta noin 4 krt/viikko, vau! :D
Heihei, sanoo Heli!
perjantai 4. helmikuuta 2011
Työtön työmyyrä
Moi!
Aika on kulunut tohinalla, olen puuhastellut kaiken näköistä perussettiä niin ahkerasti, että blogipäivitykset ovat jääneet heitteille, aijaijaijaijai...
Jonkinmoinen työhaastattelu taitaa odotella nurkan takana, sitä ja muita oman alan hommia odotellessa ryhdyin työskentelemään kouluissa koulunkäyntiavustajan muodossa. On ollut todella mukavaa, tällä hetkellä vaikutan ylä-asteella, jossa ilmapiiri tuoksuu hyvältä ja oppilaat,,, no oppilaat ovat normaaleja ylä-asteikäisiä palleroita ;) Tätä työtä tehdessäni olen tullut itsekin siihen tulokseen, ettei työ tekemällä lopu. Kävin nimittäin ko tehtäviä silmällä pitäen haastattelussa eräänä torstaina ja jo seuraavalle päivälle oli työpaikka tiedossa. Eikä loppua näy, se on hyvä! No, mutta jotta tätä jaksaa, on tykättävä lapsista ja nuorista ja vielä kestettävä niiden metkut. Ja minähän tykkään ja kestän! :)
Ihanaa, kun alkaa talouskin taas hieman vihertämään, tosin lujemminkin olis voinut mennä jo vähän aikaisemmin, jos olisin tajunnut vierailla työkkärissä ja kelassa ajoissa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Otinpas vielä yhden pikku lehtijutunkin harteilleni: Tarkoitus olis rustailla hyväntekeväisyyden muodossa kaikkea jännää Nepalista KIMPPU-lehteen.
Kaiken touhuilun lisäksi eräs meksikolainen tuttava päätti, että lennähtää Barcelonasta vierailulle tänne Suomen talveen. Tämän Gustavon kierrättäminen olis sitten vuorossa ens viikolla ja seuraavalla viikolla mulle pyllähtää pienen pieni mustavalkoinen chihuahua hoitoon reiluksi viikoksi... Kyllä mua nyt vähän jänskättää, ihan kummankin vieraan vuoksi, mutta hyvällä tavalla. Onhan se vaan kivaa kun on tuttuja otuksia maailma täynnä :)
Ja sit vielä lopuksi pikku pölinää hevosista, kuten tapana on ollut ;) Vuokraheposeni on muinoin opetettu nousemaan pystyyn kiristämällä ohjia ja puristamalla pohkeilla, yritäpä siinä sitten saada hevosta peruuttamaan (samoilla avuilla) :D Koska tiesin herrasen opit, lähinnä vain huvitti, kun etutassut eivät millään tahtoneet pysyä maassa. Turhautuessaan poikanen alkoi vimmatusti kuopia maata, mutta loppujen lopuksi me löydettiin kuin löydettiinkin se pakki jopa parin askeleen ajaksi, saldo oli siis mainio! :) Ja kyllä me vielä jonakin päivänä pystyynkin noustaan, varsinkin kun se näyttää niin helposti lähtevän käyntiin, mutta sen aika ei ollut vielä tänään...
Siinäpä sellaista tällä kertaa, heimoitsemp!
Aika on kulunut tohinalla, olen puuhastellut kaiken näköistä perussettiä niin ahkerasti, että blogipäivitykset ovat jääneet heitteille, aijaijaijaijai...
Jonkinmoinen työhaastattelu taitaa odotella nurkan takana, sitä ja muita oman alan hommia odotellessa ryhdyin työskentelemään kouluissa koulunkäyntiavustajan muodossa. On ollut todella mukavaa, tällä hetkellä vaikutan ylä-asteella, jossa ilmapiiri tuoksuu hyvältä ja oppilaat,,, no oppilaat ovat normaaleja ylä-asteikäisiä palleroita ;) Tätä työtä tehdessäni olen tullut itsekin siihen tulokseen, ettei työ tekemällä lopu. Kävin nimittäin ko tehtäviä silmällä pitäen haastattelussa eräänä torstaina ja jo seuraavalle päivälle oli työpaikka tiedossa. Eikä loppua näy, se on hyvä! No, mutta jotta tätä jaksaa, on tykättävä lapsista ja nuorista ja vielä kestettävä niiden metkut. Ja minähän tykkään ja kestän! :)
Ihanaa, kun alkaa talouskin taas hieman vihertämään, tosin lujemminkin olis voinut mennä jo vähän aikaisemmin, jos olisin tajunnut vierailla työkkärissä ja kelassa ajoissa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Otinpas vielä yhden pikku lehtijutunkin harteilleni: Tarkoitus olis rustailla hyväntekeväisyyden muodossa kaikkea jännää Nepalista KIMPPU-lehteen.
Kaiken touhuilun lisäksi eräs meksikolainen tuttava päätti, että lennähtää Barcelonasta vierailulle tänne Suomen talveen. Tämän Gustavon kierrättäminen olis sitten vuorossa ens viikolla ja seuraavalla viikolla mulle pyllähtää pienen pieni mustavalkoinen chihuahua hoitoon reiluksi viikoksi... Kyllä mua nyt vähän jänskättää, ihan kummankin vieraan vuoksi, mutta hyvällä tavalla. Onhan se vaan kivaa kun on tuttuja otuksia maailma täynnä :)
Ja sit vielä lopuksi pikku pölinää hevosista, kuten tapana on ollut ;) Vuokraheposeni on muinoin opetettu nousemaan pystyyn kiristämällä ohjia ja puristamalla pohkeilla, yritäpä siinä sitten saada hevosta peruuttamaan (samoilla avuilla) :D Koska tiesin herrasen opit, lähinnä vain huvitti, kun etutassut eivät millään tahtoneet pysyä maassa. Turhautuessaan poikanen alkoi vimmatusti kuopia maata, mutta loppujen lopuksi me löydettiin kuin löydettiinkin se pakki jopa parin askeleen ajaksi, saldo oli siis mainio! :) Ja kyllä me vielä jonakin päivänä pystyynkin noustaan, varsinkin kun se näyttää niin helposti lähtevän käyntiin, mutta sen aika ei ollut vielä tänään...
Siinäpä sellaista tällä kertaa, heimoitsemp!
maanantai 10. tammikuuta 2011
Loistava viikon alku
... Kävelin kadulla, eräs mies sanoi: anteeksi, mutta mennäänkö naimisiin? Valitettavasti jouduin vastaamaan kieltävästi, mutta kyllä lämmitti mieltä :D Lisäksi sain myös puhelun, joka voi muuttaa elämäni suuntaa. Se oli kiva puhelu se, yllättävä, mutta kiva, vanhan luokkakaverin toimesta, mukavaa! :) palataan aiheeseen, jos sen aika koittaa...
Eilen aloitin kavereiden kanssa uuden perinteen ja laitoin pöydän koreaksi, ruokakin kuulemma oli parempaa kuin miltä näytti, eikös se silloin ole ihan positiivinen uutinen ;) Ehkäpä broilerin seurana ollut punaviini olisi voinut olla lämpimässä vähän vähemmänkin aikaa tms... Jälkkärinä ollutta minttusuklaa-moussea voin suositella kaikille, kermaa, suklaata ja pari after eightiä, slurps! Päivä oli kaikenkaikkiaan mukava ja vieraatkin viihtyivät vielä hetken pöydästä noustuaankin, mukavaa :)
Tänään, tuon ym. kosinnan jälkeen köpöttelin taas pitkin Espoon Golfin huoltoteitä, välillä käyntiä, välillä ravia, välillä laukkaa, yhdessä nelijalkaisen kaverini kanssa, oli kivaa :)
Ett sellaista, perussettiä, ihan kivaa täällä mulla, palaillaan!
Eilen aloitin kavereiden kanssa uuden perinteen ja laitoin pöydän koreaksi, ruokakin kuulemma oli parempaa kuin miltä näytti, eikös se silloin ole ihan positiivinen uutinen ;) Ehkäpä broilerin seurana ollut punaviini olisi voinut olla lämpimässä vähän vähemmänkin aikaa tms... Jälkkärinä ollutta minttusuklaa-moussea voin suositella kaikille, kermaa, suklaata ja pari after eightiä, slurps! Päivä oli kaikenkaikkiaan mukava ja vieraatkin viihtyivät vielä hetken pöydästä noustuaankin, mukavaa :)
Tänään, tuon ym. kosinnan jälkeen köpöttelin taas pitkin Espoon Golfin huoltoteitä, välillä käyntiä, välillä ravia, välillä laukkaa, yhdessä nelijalkaisen kaverini kanssa, oli kivaa :)
Ett sellaista, perussettiä, ihan kivaa täällä mulla, palaillaan!
lauantai 8. tammikuuta 2011
Uus vuos, uudet kujeet
Moi vaan taas!
Näin ensiksikin voisin toivottaa kaikille, tai ainakin sinulle, oikein hyvää uutta vuotta 2011! :) Joulukin oli jo, sain sopivasti lahjoja, juurikin niitä, mitä toivoin ja vähän myös toiveiden vierestä, mm. keppihevosen ja pannunaluseksi soveltuvan "pipon", haahhahhahhaaa! Kiitos vaan kaikille! :D Niin ja onneni on taattu, sain joulupuurosta peräti neljä mantelia! Miten se oikein on ees mahdollista, kun eikös niitä yleensä kuuluisi olla koko puurossa vain yksi... Noh nää on näitä meidän perheen juttuja, ettei kellekään tuu paha mieli. Eniveis, jos kahmin lautaselleni kuudesta mantelista neljä, voin rehellisesti pitää itseäni onnellisista onnellisimpana! :) (havaitsin kevyttä vihreyttä muutamien henkilöiden kasvoilla ;)
Sitten jouluaaton jälkeen olikin rentouttavat välipäivät, hengailin kotosalla ja otettiin muutamia "sumopainiotteluita" sisarusten kanssa, hauskaa! Uuden vuoden aatoksi suuntasin takaisin pääkaupunkiseudulle järjestämään megalomaanisen hulppeita uuden vuoden vastaanottokekkereitä. Sukujuhlathan niistä vähän muotoutui, mutta eihän se mitään, kun seurue oli pirtsakalla tuulella. Syötävää riitti ja taustalla pauhasi, sattuneesta syystä, Lovexin biisi, Take a Shot, eihän siinä sit muutakaan voinut ;) Olihan se taas ilta, seuraavia odotellessa...
Tällä, jälleen, vuoden ensimmäisellä viikolla pörähdin heti maanantai-aamuna tallille tapaamaan tuota ihanaakin ihanampaa uutta turvallista ystävääni :) Melkein ehdin parissa viikossa kärsimään eroahdistuksesta, mutta onneksi ahdistus on jo tipotiessään, viimeiset rippeet kadotin perjantaina kiemurrellen ja kaarrellen pellolla ja teillä... Ja muuten tämän viikon aikana olenkin sitten koittanut laittaa elämääni järjestykseen. Olenpas ollut jo reipas ja lähetellyt muutamia työhakemuksiakin erinäisiin työpaikkoihin, pidetäänpäs peukkuja, joskos vaikka tärppäisi! :)
Eipäs tässä kai muuta, moron!
Näin ensiksikin voisin toivottaa kaikille, tai ainakin sinulle, oikein hyvää uutta vuotta 2011! :) Joulukin oli jo, sain sopivasti lahjoja, juurikin niitä, mitä toivoin ja vähän myös toiveiden vierestä, mm. keppihevosen ja pannunaluseksi soveltuvan "pipon", haahhahhahhaaa! Kiitos vaan kaikille! :D Niin ja onneni on taattu, sain joulupuurosta peräti neljä mantelia! Miten se oikein on ees mahdollista, kun eikös niitä yleensä kuuluisi olla koko puurossa vain yksi... Noh nää on näitä meidän perheen juttuja, ettei kellekään tuu paha mieli. Eniveis, jos kahmin lautaselleni kuudesta mantelista neljä, voin rehellisesti pitää itseäni onnellisista onnellisimpana! :) (havaitsin kevyttä vihreyttä muutamien henkilöiden kasvoilla ;)
Sitten jouluaaton jälkeen olikin rentouttavat välipäivät, hengailin kotosalla ja otettiin muutamia "sumopainiotteluita" sisarusten kanssa, hauskaa! Uuden vuoden aatoksi suuntasin takaisin pääkaupunkiseudulle järjestämään megalomaanisen hulppeita uuden vuoden vastaanottokekkereitä. Sukujuhlathan niistä vähän muotoutui, mutta eihän se mitään, kun seurue oli pirtsakalla tuulella. Syötävää riitti ja taustalla pauhasi, sattuneesta syystä, Lovexin biisi, Take a Shot, eihän siinä sit muutakaan voinut ;) Olihan se taas ilta, seuraavia odotellessa...
Tällä, jälleen, vuoden ensimmäisellä viikolla pörähdin heti maanantai-aamuna tallille tapaamaan tuota ihanaakin ihanampaa uutta turvallista ystävääni :) Melkein ehdin parissa viikossa kärsimään eroahdistuksesta, mutta onneksi ahdistus on jo tipotiessään, viimeiset rippeet kadotin perjantaina kiemurrellen ja kaarrellen pellolla ja teillä... Ja muuten tämän viikon aikana olenkin sitten koittanut laittaa elämääni järjestykseen. Olenpas ollut jo reipas ja lähetellyt muutamia työhakemuksiakin erinäisiin työpaikkoihin, pidetäänpäs peukkuja, joskos vaikka tärppäisi! :)
Eipäs tässä kai muuta, moron!
tiistai 21. joulukuuta 2010
Tarttis tehdä jotain...
... Esimerkiksi pakata.
Niin moi vaan, eilen tein viimeiset jouluostokset Helsingissä, mutta ehei, ei se siihen vielä loppunut, vielä on lahjoja pikkuisen väkerrettävä ja ehkä, ehkä, kaikki on valmista jouluaattona...
Nyt mun PITÄISI oikeasti pakata. Tunnelmallinen ja arvatenkin ahdas kyyti lähtee kohti Stogee ;) neljän maissa, sitä ennen pitäis saada rinkka täyteen, hakea miehelässä käynyt kissa Vantaalta ja pyörähtää vielä kertaalleen pikaisesti keskustassa, huhhuh! Ei oo kiire, ei, ja mitä minä oikeasti sitten teen, no päivitän blogia ja surffaan turhilla nettisaiteilla, hyvä minä! Mulla taitaa olla tuon kiireen kanssa sellainen viha-rakkaus-suhde, se on jännää se, pitää mielen virkeenä ja sillee...
Eipä tässä kai sit muuta kuin hyviä joulunaikoja vaan kaikille, pitäkää kivaa ja syökää sikaa!
H.
Niin moi vaan, eilen tein viimeiset jouluostokset Helsingissä, mutta ehei, ei se siihen vielä loppunut, vielä on lahjoja pikkuisen väkerrettävä ja ehkä, ehkä, kaikki on valmista jouluaattona...
Nyt mun PITÄISI oikeasti pakata. Tunnelmallinen ja arvatenkin ahdas kyyti lähtee kohti Stogee ;) neljän maissa, sitä ennen pitäis saada rinkka täyteen, hakea miehelässä käynyt kissa Vantaalta ja pyörähtää vielä kertaalleen pikaisesti keskustassa, huhhuh! Ei oo kiire, ei, ja mitä minä oikeasti sitten teen, no päivitän blogia ja surffaan turhilla nettisaiteilla, hyvä minä! Mulla taitaa olla tuon kiireen kanssa sellainen viha-rakkaus-suhde, se on jännää se, pitää mielen virkeenä ja sillee...
Eipä tässä kai sit muuta kuin hyviä joulunaikoja vaan kaikille, pitäkää kivaa ja syökää sikaa!
H.
lauantai 18. joulukuuta 2010
"Vedä lärvit!"
Moi!
Valmistuin. Ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Olen nyt vaikka, hmmmm, ympäristöinsinööri. JEE! (lue: olen työtön ja asun maamme kalleimmassa kolkassa, kätevää!)
Ja, kun mietiskelin, mitä nyt sit pitäis tehdä, rakas opettajani antoi neuvon: "vedä lärvit". OK! Siitä se ajatus sitten lähti, eikä loppua näy :D
Nooh, joo, teen kyllä kaikkee muutakin lärvien lomassa, elelen elämääni tällä hetkellä aika kivasti. On katto pään päällä, on sisaruksia, sukulaisia, kavereita, ystäviä ja tuttavia, on jooga, on hapkido, on lunta ja on hevonen joka nollaa ajatukseni pari kertaa viikossa, ei kumauttamalla kalloon kaviolla, vaan vain olemalla oma rehti ja reipas itsensä :)
Mulla on nyt siis ihan kivaa ja ajattelin alkaa taas kirjoittelemaan blogia ihan vaan muuten vaan, Nepali nähtiin kesällä ja sen aikaisesta elämästäni kirjoittelin blogiin Along with the Yeti and the Yaks. Edelleen on maita näkemättä ja juttuja tekemättä, mutta kyllä tässä vielä ehtii...
Tällä hetkellä yritän valmistautua henkisesti ja fyysisesti jouluun, joka on jo ens viikolla, hui! Ja sit ensi vuonna koitan palata arkeen, hmmm, arki, mitä se on?! No aloitan nyt ainakin töiden metsästyksen,,, jostain, ehkä Suomesta, ehkä pk-seudulta, tai sitten jostain aivan muualta, aivan toisesta maasta... Ei voi tietää... Ja se tästä kaikesta tekeekin niin mielenkiintoista! :)
Jatketaan joskus lissää, moron!
Heli
Valmistuin. Ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Olen nyt vaikka, hmmmm, ympäristöinsinööri. JEE! (lue: olen työtön ja asun maamme kalleimmassa kolkassa, kätevää!)
Ja, kun mietiskelin, mitä nyt sit pitäis tehdä, rakas opettajani antoi neuvon: "vedä lärvit". OK! Siitä se ajatus sitten lähti, eikä loppua näy :D
Nooh, joo, teen kyllä kaikkee muutakin lärvien lomassa, elelen elämääni tällä hetkellä aika kivasti. On katto pään päällä, on sisaruksia, sukulaisia, kavereita, ystäviä ja tuttavia, on jooga, on hapkido, on lunta ja on hevonen joka nollaa ajatukseni pari kertaa viikossa, ei kumauttamalla kalloon kaviolla, vaan vain olemalla oma rehti ja reipas itsensä :)
Mulla on nyt siis ihan kivaa ja ajattelin alkaa taas kirjoittelemaan blogia ihan vaan muuten vaan, Nepali nähtiin kesällä ja sen aikaisesta elämästäni kirjoittelin blogiin Along with the Yeti and the Yaks. Edelleen on maita näkemättä ja juttuja tekemättä, mutta kyllä tässä vielä ehtii...
Tällä hetkellä yritän valmistautua henkisesti ja fyysisesti jouluun, joka on jo ens viikolla, hui! Ja sit ensi vuonna koitan palata arkeen, hmmm, arki, mitä se on?! No aloitan nyt ainakin töiden metsästyksen,,, jostain, ehkä Suomesta, ehkä pk-seudulta, tai sitten jostain aivan muualta, aivan toisesta maasta... Ei voi tietää... Ja se tästä kaikesta tekeekin niin mielenkiintoista! :)
Jatketaan joskus lissää, moron!
Heli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)